Caversham Wildlife Park

Ciao taas! Päätin nyt sitten VIHDOIN postata näitä kuvia sieltä kengurupuistosta, tai no oli siellä paljon muitakin aussi eläimiä kuin kenguruita. Kuvia olisi ollut vielä hirveästi enemmän mutta en nyt valitettavasti jaksa niitä kaikkia tähän pistää. Uskon että näistä kuvista tunnelma välittyy sinne kylmään koti Suomeenkin asti ihan suht hyvin. Mutta asiaan nyt siis!

Lauantai aamu alkoi tuossa pari viikkoa sitten noin 40 minuutin ajomatkalla Cavershamin villieläinpuistoon. Pää ideana oli nähdä kenguruita ja syöttää niitä. Ohjelmaan tietysti kuului myös koalat, vompatit, wallabyt ja kaiken karvaset muut elukat. Noin kahdentoista aikoihin, kun oltiin itsemme sisälle puistoon saatu alettiin kiertelemään kaikki paikat perusteellisesti. 

Päivän aikana nähtiin tosi aussimaisia asioita kuten lampaan paimentaminen ja sen keriminen. Aluksi en ollut niin innoissani näkemässä lampaan hoitoa (koska joo kyllä me suomi juntterotkin sitä osataan tehdä), mutta loppujen lopuksi se show oli kyllä tosi mielenkiintoinen! En oo varmaan eläessäni nähny niin koulutettuja koiria ja niin söpöjä pikku karitsoja, joita pikkulapset sai kaiken lisäks syöttää tuttipulloista. 

Kenguruita saatiin vapaasti syöttää paikan omalla kenguru-ruualla ja paijata niitä niin paljon kuin haluttiin. Ne oli kyllä koko paikan kohokohta ja vietettiinkin sillä alueella aikaa varmaan puolet koko päivästä. Ja nyt oon sata varma, että jos joskus tänne ausseihin palaan (mikä on kyllä aika varmaa!), muutan maalle jotta voin ottaa pikku kangaroon lemmikiks. Jotkut aussit kuulemma tekee sitä! 

Kengurut tais olla ainoot eläimet mitä me saatiin paijailla ihan vapaasti. Muita eläimiä ne varjeli sitten vähän tarkemmin kuten koaloita ja vompatteja. Kaikkiin sai koskea hieman ja nopeasti mutta mitään lähempiä kontakteja ei sitten enempää saanut tehdä. Enkä kyllä kaikkiin olisi enempää halunnutkaa koskea sillä haju kyllä oli välillä ikimuistoisen kammottava.

Ja yks asia mikä hauska juttu noista kenguruista (tai no hauska ja hauska..) on se että täällä tosiaan on autoteillä varotusmerkkejä kenguruista. Suomessa meil on varokaa hirviä merkkejä ja tääl nä varottelee kovasti kenguruista. Host isän äiti tässä muutama viikko sitten taisi joutuakkin ihan oikeaan kengurukolariin. Isoäidille ei onneksi käynyt mitään mutta kenguru parka kuoli. Itkin melkeen kun näin kuvan siitä kuolleesta kengurusta ja nää aussit täällä vaa hekotteli sitä! Noo näille tää taitaa olla iha perus päivä kamaa... :)

Loppu päivästä kun oltiin vähän nälkäisiä ja olin vähän alakuloinen (vaikka takana oli paras päivä) host äiti ilmoitti että nyt lähdetään vierailemaan läheisellä suklaatehtaalla. No se nyt kuolleenkin herättää eloon, joten se alakuloisuus hävisi sillä sekunnilla, kun sain ilmaisia maistiasia ja jätskiä mahan täyteen! Oli muuten niin hyvää.... Kokonaisuudessaan päivä oli kyllä ikimuistoinen ja niin niin ihana! Väsyny olin kyllä seuraavana päivänä, niinkun mä täällä kyllä aina oon. Nyt on onneks helpottanut jo aika paljon kun kieli on tullu tutummaks. Eipä aivojen tartte siihenkään enää itteään rasittaa. Joten varokaa vaan tuun tosi tyhmänä takaisin. Nyt on taas yks must do-listan tärkeimmistä kohdista koettu ja luultavasti tullaan tän vuoden aikana uudestaankin vielä vierailemaan tuolla puistossa.

Ja ainii antakaa armoa tälle mun suomen kielelle. En muista sanoja enää suomeksi kauheen hyvin, joten tää kieli saattaa kuulosta vähäsen kangertelevalta paikoittain (=kokoajan). :D

- Anna

Informaatioo

Moikka! Aattelin tulla nyt kertomaan pikkasen tästä mun normaalista arjesta ja ylipäätänsä vaan tietoja erilaisista asioista täällä kuten koulu, vapaa-aika, viikonloput, kaverit, ja ruoka. Ei tää täällä mitenkään ihmeellisen erilaista ole, mutta kyllä niitä eroavaisuuksia löytyy, kun niitä osaa vaan etsiä. En sano et mikään täällä tai Suomessa ois huonompaa, mutta erillaista kylläki. Mistään en siis negatiivista kuvaa halua antaa. :)

KOULU

Koulua mä käyn aina maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Joo eli luitte oikein: meillä ei ole koskaan koulua keskiviikkoisin. Sitä komppaamassa onkin sitten ekstra pitkät päivät. Kahtena päivänä päästään 16.20 ja muina kahtena 15.20. Pitkät päivät ei kuiteskaan ole mikään ongelma sillä mulla on itelläni tosi kivoja ja helppoja kouluaineita. Tai no kaikki nä aineet taitaa täällä aika helppoja olla, kun Suomessa me ollaan niin edistyineitä yleisesti tossa koulunkäynnissä. Koulun alussa mun piti valita kuusi tai viisi ainetta, joita haluan opiskella seuraavat kymmenen kuukautta. Vaihtaminen on toki mahdollista. Opiskelen tällä hetkellä nyt sitten pakollisina enkkua ja matikkaa. Muut koulu aineet on tanssi, itsenäinen eläminen, muoti ja musiikki. Pääosin tykkään tosi paljon kaikista mun aineista eikä mikään niistä oo ylitsepääsemätömän vaikee. 

Välitunneilla ja lounaalla saadaan lähteä pois koulualueelta jos halutaa. Muutaman sadan metrin päässä on pikaruokaloita, kauppa ja iso puisto jonne aina välillä päätetään mennä. Koulu ruuasta pitää maksaa, jos ei ole ite tuonut omia eväitä mukaan. Ei koulun kanttiinissa kauheen kallista ole, mutta yleensä oman lounaan raahaan mukaani. Koulun kanttiinissa myydään aika erilaista ruokaa verrattuna meijän Suomen terveelliseen lounaaseen: nachoja, ranskiksia, leivonnaisia, limpparia, maitojuomia, lihapiirakoita. Mutta kyllä sieltä sitten ne terveellisetkin vaihtoehdot löytyy kuten sämpylät, wrapit, kanaa & riisiä ja pastaa. 

Ja ainiin. Koulupukuja kaikkien pitää käyttää. Meijän koulupukuun kuuluu vaaleensininen T-paita, tummansininen huppari ja tummansininen kynähame tytöillä. Kengät, korut, huivit, meikki ja hiusväri on kaikki meijän itsepäätettävissä. Tiukkaa siis täällä ei todellakaan ole, kun johoihinkin muihin kouluihin täällä Ausseissa vertaa. Tykkään meijän koulupuvusta. Se ei oo perinteinen vekkihame - kauluspaita yhdistelmä. Tytöt ja pojat erottaa vaan hame ja shortsit. 

VAPAA-AIKA

Koulun jälkeen nä nuoret täällä ei kauheasti mitään tee. Monet työskentelee ja ehkä jotkut harrastaa jotakin, mutta sekin on aika harvinaista. Muo se ei oikeastaan haittaa ollenkaan. Pitkän koulupäivän jälkeen kun oon saanut viettää koko päivän kavereitten kanssa on jo huutava nälkä ja aikamoinen väsy. On siis ihan kiva vain tulla kotiin ja lepäillä ja ehkä lähteä lenkille rannalle. Seitsemän aikaan täällä syödäänkin jo illallinen, joten ei siinä välissä oikein minnekään edes ehtisi. Kaiken lisäksi täällä nä välimatkat on pikkasen suurempia kuin meillä Suomessa. Tuohon pohjois-Perthin keskustaan ajaa noin 20 minuuttia autolla. Jos sinne Perthin oikeaan isoon keskustaan haluaisin lähteä, se kestäisi 40 minuuttia. Pimeätä täällä tulee noin pikkasen jälkeen kuuden näin talvisin - alku keväisin. 

Mitään virallista harrastusta mulla ei täällä ole. Oon kuitenkin tässä koittanut käydä aina muutaman kerran lenkillä viikossa ettei ihan fleguiluksi tää vuosi menisi. Meillä on myös sulonen koira jonka kanssa käyn aina välillä lenkillä tuolla rannalla. Muuten vapaa-aikaa tapan vaan olemalla perheen kanssa, katsomalla telkkua (en ikinä olis uskonu että myönnän tän, mutta seuraan BBtä täällä ja jopa ihan tykkään siitä!!) tai omissa oloissani huoneesani silloin kun tarvitsen vähän omaa aikaa.

VIIKONLOPUT

Viikonloppuisin joko nään kavereita tai olen perheen kanssa. Mun perhe on siitä tosi ihana, että ne aina jaksaa järjestää jotain ohjelmaa viikonloppuisin. Tuossa pari viikkoa sitten oltiin käymässä villieläin puistossa silittelemässä ja syöttämässä kenguruita. Viime viikonloppuna käytiin Perthin keskustassa, joka on muuten tosi ihana! Eilen oltiin katsomassa musikaalia ja huomenna mennään käymään yhdessä valtavassa puistossa joka on lähellä keskustaa. Ikinä ei siis ole tylsää.

 Mun kaveritkin on tosi ihania, kun ne löytää mullekin aikaa niitten töitten lomasta ja muitten juttujen lomasta. Ollaan käyty shoppailemassa muutaman kerran ja käyty Pizzalla jne. Ja nä nuoret täällä on myös aika kovia bailaajia ja muutamia kutsujakin on jo tullu. Joka viikonloppu tapahtuu. Pitää vaan saada joskus järjestettyä aikataulut sillä tavalla että pääsen myös mukaan.

KAVERIT

Oon siitä tosi onnekas, että heti kun koulun aloitin, löysin kavereita. Tutustuin kahteen muuhun tyttöön heti toisena päivänä ja he sitten esitteli mut koko heidän kaveriporukalleen. Tän saman tyttöporukan kanssa liikun vieläkin ja yhtä ihania ne on edelleen. Muutaman kanssa oonkin jo tullut melko läheiseksikin. He jaksaa ehdotella tekemistä viikonlopuiksi ja kysellä muo mukaan kaikialle. Nä tytöt on koulussa aika lailla kaikkien kavereita, joten on mahtavaa että saan tutustua uusiin ihmisiin heijän kautta. Pari viikkoa sitten mulla oli oikeasti ekaa kertaa se fiilis kuinka pääsen niihin juttuihin mukaan ja ymmärrän enemmän, mistä mun kaverit puhuu. Ja se oli kuulkaa niin hyvä fiilis! Nyt musta tuntuu et mun ystävät ajatelee jo, että oon joka päivä niitten kanssa ja kuulun niitten porukkaan "virallisesti". En oo enää ketään vaihtari ketä tarttee seuraa, vaan oon enemmän yks niistä tytöistä.

 Yleisesti ihmiset on tosi tosi mukavia täällä, kehuu jokapäivä, vaikka näyttäisikin ihan lehmän perseeltä. Täällä ausseissa ihmiset on paljon sosiaalisempia ja yleisesti tähän kulttuuriin kuuluu se, että ollaan tosi kohteliaita: tuntemattomia moikataan, sanotaan "saisinko", kiitetään, sanotaan anteeksi useammin ja kysytään kuulumiset. Ihmiset tulee juttelemaan ja musta parina ekana päivänä tuntus että koko koulu tuntee mut ja puhuu musta. Ketään ei oikeastaan pelännyt tulla juttelemaan. Nä nuoret (erityisesti tytöt) on myös aika kovia juoruilemaan ja puhumaan pahaa toisista. Ihme kyllä mun kaveriporukan tytöt ei sitä oikeen harrasta ja ne on myös sanonu mulle että ei tykkää aiheuttaa ylimäärästä draamaa semmosen takia. Asiat pyritään pitämään simppeleinä, niinku pojatkin tekee. Tykkään! 

RUOKA

Hahah, oon kuullut niin paljon kaiken moisia oletuksia Aussien ruuasta, joten oikasen nyt teitä vähäsen. Lihasta tykätään, mutta ainakaan meidän perheessä se ei ole mikään hallitseva ruokalaji. Ihan samalla tavalla täällä syödään lihaa niinkuin me kotonakin Suomessa. Kala on kuiteskin vähän harvinaisempi ruoka täällä, kun se on niin kallista. Grillauksesta nä tosin tykkää ja paljon, mutta niin tykkää mun oma isänikin siellä suomessa. <3 Oon tainnu jo neljissä Barbeque Partyissa ollut.

 Jossain määrin ruoka saattaa olla rasvaisempaa, mutta en nyt ole mitään huomattavaa eroa havainnut. Ihan samalla tavalla me täällä juodaan rasvatonta maitoa, jugurttia, täysjyvä muroja ja itse syön salaattia vaikka host perhe ei sitä niinkään suosi. Aika paljon nä syö täällä vaan valkoista leipää, mutta mun perhe on niin ihana että ostaa ihan muo varten tänne myös täysjyvä paahtoleipää yms. Salaattia, jugurttia, hedelmiä ja tuoremehuakin nä ostaa mulle. Joten oon siitä asiasta tosi kiitollinen niille. 

Noin kerran viikossa äiti hakee meille illallisen jostain pikaruokalasta kuten Red Roosterista tai KFCtä. Aasialaisesta ruuasta nä myös tykkää paljon. Ero pikaruoka-ajattelussa täällä on se, että Mäkkäriä nä pitää ihan järkyttävänä roskaruokana, kun taas ulkoa haettua kanaa tai muuta ruokaa ei ajatella ollenkaan niin  epäterveellisenä. Mutta joo, kyllä nä täällä enemmän roskaruokaa syö, kun söin suomessa. 

Ja niin, mulla on kauhee ikävä ruisleipää, lohta ja fazerin sinistä!

Oho tulipas tekstiä.... Mutta semmosta vaan mulla tällä kertaa! Aattelin pistää vielä lisää tämmöisiä tulemaan jossain vaiheessa kun vaan kerkeän. Kysyy saa vapaasti! :)

CHEERS!

- Anna