Christmas 2012

Moikka kaikki taas! Aattelin tosta joulusta tehdä ihan oman postauksen, kun täällä se vaan on niin erilainen verrattuna Suomen jouluun. Suomessa se joulu tunnetaan rauhan aikana. Täällä on kyllä asiat ihan toisin päin! Täällä nä aussit viettää enemmänkin riehakasta joulua, kuin mitään rauhallista ja tunnelmallista juhlaa kynttilöiden valossa. Joululaulut on enemmänkin semmoista hyperaktiivista ja mielipuolista renkutusta kuin mitään semmoisia rauhallisia joululauluja. Tykkään kyllä tästä joulusta täällä, mutta kyllä mä siitä Suomalaisesta tavasta juhlia joulua tykkään enemmän, taitaa olla vaan tottumus kysymys.

Jouluaika alko täällä jo ennen halloweenia. Joululaulut on soinu mun korvissa lokakuusta lähtien ja korvistakin pursuu jo joulukoristeet ulos. Kuusi me koristeliin siinä marras-joulukuun vaihteessa, plus tietysti kaikki muut maailman joulukoristeet. Host äiti sanoo meijän joulukuusta semmoiseksi tyttömäiseksi bile-kuuseksi, joten voitten vaan kuvitella minkä näköinen se on! :D Joululahjatkin olin jo kaikki hankkinut 10.12 , joka on varmaan mun henkilökohtainen ennätys! Yleensä joululahjat oon hankkinut silleen sopivasti päivä ennen jouluaattoa. Täällä nä vaan touhottaa tän joulun suhteen niin paljon, että se jotenkin tarttuu. Kavereiden kanssa oon käynyt jouluostoksilla jo varmaan kymmenen kertaa... No eipä ainakaan tarvitse stressata enää mistään joululahjoista. 

Musta tuntuu että tää kaikki tuntuu musta siks tosi hassulta, koska ei oo oikein semmoista joulufiilistä täällä ehtinyt tulemaan. Jotenkin tä lämmin ja aurinkoinen sää hämää mun aivoja varmaan salakavalasti, koska ei yhtään tunnu joululta. Yhtäkään kertaa en ole glögiä juonut tai pipareita syönyt vielä, puhumattakaan joulutortuista! Ja voi että riisipuuroakin mulla on ikävä... Mutta aateltiin vähän myös tuoda eurooppalaista joulua tänne Aussi landiaan leipomalla pipareita pian ja keittämällä riisipuuroa joku päivä. Ajateltiin myös leipoa host sukulaisille jotain kaiken maailman saksalaisia ja suomalaisia pipareita lahjaksi juuri ennen joulua. 

Vaikka mun puheista varmaan saakin semmoisen kuvat että en pahemmin tykkäisi tästä joulusta täällä, mutta ei se niin ole. Tä on vaan tosi erilaista täällä Nautin tästä joulusta täällä tosi paljon, mutta yleisesti ottaen se suomalainen joulu on mulle aina se ihanin ja paras joulu, tai ainakin uskoisin niin. Varmaan jouluaattona on vähän haikeat fiilikset ja ikävöin ehkä pikkasen omaa perhettä suomessa, mutta oon myös aika varma siitä että tää mun host perhe osaa pitää meijät toosi kiireisinä kuten yleensäkin. Näiden kanssa ei kyllä sitten koskaan tule tylsää. Mulla on aina niin hauskaa tuon host isän kanssa. Ollaan jotenkin löydetty se "yhteinen sävel" ja läppä lentää koko ajan. Ei taida kyllä olla ollut edes päivää, kun mä en olisi sen vitseille nauranut melkeenpä vedet silmissä. Yleensä ne vitsit kyllä kohdistuu tiestystikin muhun, kehen muuhunkaan... ?? Edes mun vaihtari host sisko ei saa niin paljoa "kuraa" niskaansa kuin mä! Se olen aina mä, ketä on pilkan kohteena. :P Mutta ei se mitään, kun hauskaa on kuitenkin! Kyllä mä suomessa itselleni osasin nauraa, mutta tän vuoden jälkeen kyllä en varmaan muuta teekkään kuin sitä teen. Nyt meni kyllä vähän yli aiheen kun joulusta piti puhua..

Aiheesta poiketen vieläkin haluisin viellä yhden asian tänne mainita on se, että vaikka täältä mun blogin puolelta saakin varmaan semmosen kuvan mun vaihtovuodesta, että tää ois niinkun jollain kukkalaitumella tanssahtelemista ja kaikki on onnellisia koko ajan, silleen se ei todellakaan ole. Varsinkin nyt kun aikaa oon täällä jo monta kk viettänyt, alkaa ihmeellisimpiä asioita tulla esille pikkuhiljaa. Välillä on oikeesti tosi vaikeaa, mutta kuten varmaan tosi moni jo tietää, kirjotan tänne blogiin oikeastikin vain silloin kun mulla on hyvä fiilis ja sillon kun mulla on hyvä fiilis, niin kyllä siitä pakostakin sitten niistä hyvistä asioista kirjoittelee. Huomaattekin varmaan heti, että tätä kappaletta kirjoittaessani oon vähän haikealla päällä tän päivän vähäsen ikävistä uutisista johtuen... En mielelläni blogiini paljasta mitään yksityiskohtia yksityiselämästäni joten siksi en nyt enempää viitsi valottaa tätä tilannetta. Mulla on täällä onneksi maailman ihanin vaihtarisisko, joka tukee muo missä tahansa asiassa ja ymmärtää muo 100-prosenttisesti silloinkin, kun kaikki menee päin mäntyä. Mulla on myös maailman ihanimmat ystävät täällä, jotka on mulle niin hirmusen rakkaita ettei oo mitään rajaa! Uskoisin mun oman elämäni niitten harteille ihan millon vaan, aivan niinkuin suomessakin. Kaikesta muusta selviän, kun mulla on jo kaks jotain niin ihanaa asiaa kuin nä! Uskon myös että fiilikset paranee tästä kun jouluaatto on (jo!!) huomenna ja joulupäiväksi meillä on ihania suunnitelmia!

Joten hyvää joulua ja uutta vuotta teille kaikille ihanille siellä!
xoxo

-Anna 

Fiiliksiä

Helloo! En ookkaan pitkään aikaan kirjotellut mut kuten lupasin niin pistän nä Cairnssin Iphone kuvat vielä tänne. En kuiteskaan enää jaksa höpötellä siitä ikuisuuksia sitten olleesta matkasta vaan aattelin ihan vaihtarifiiliksiä kertoa. 

Nyt on tosiaan YLI PUOLET menny vaihtovuodesta ja aika sen kuin kiitää vaan vielä nopeampaan kuin se teki aiemmin. Ihan hullua että yli viisi kuukautta sitten tänne Australiaan saavuttiin muiden vaihtareiden kanssa ja enää samanlainen puolisko vaihtovuodesta jäljellä. Hassua ajatella, että hyvästelin kaverit ja perheen yli viisi kk sitten ja nyt on enää vähemän kuin se jäljellä ennen kuin nään kaikki ne uudestaan. Niin hassua...

 Fiiliksen on sekavat, mutta samalla tosi iloset. Oon tosi ilonen että tä aika täällä on mennyt nopsaan, koska jos ei se ois mennyt, todennäkösesti oisin tuntenut oloni täällä tylsistyneeksi tai muuten vaan huonoksi. Näin ei onneksi kuiteskaan ole. Oon nauttinut täysin siemauksin kaikesta mitä vaan oon saanu elämästäni irti täällä Ausseissa. Elämä täällä on tosi erilaista verrattuna mun elämään Suomessa, mutta vaihtelua tulinkin hakemaan. Ei sitä suomessa joka päivä pääse upeille rannoille uimaan vaan kahden minuutin kävelymatkan jälkeen tai silittelemään kenguruita niinkuin ne olis jotain kivoja koti lemmikkejä. Muutenkin tää sää täällä on vaan jotain niin uskomattoman IHANAA!

 Itselläni kaikki on mennyt tän vaihtovuoden aikana tosi onnekkaasti eikä mulla oo ollut melkeenpä yhden yhtäkään tyypillistä "vaihtariongelmaa". Perheen kanssa on rullannut kokoajan tosi hyvin lukuunottamatta paria pientä juttua, joita ei oikein edes voi laskea ongelmiksi. Kavereiden kanssa vaan oon lähentynyt päivä päivältä ja nyt voin oikeastikin jo sanoa että mulla on parhaita kavereita myös maailman toisella puolella! Oli niin kiva fiilis se kun ekan kerran kuuli kavereilta että kuulun "virallisesti" niiden paraskaveriporukkaan. Ei ne sitä nyt mitenkään mulle tolleen vaan pamauttanut tyhjästä, mutta ohimennen se jostakin tuli. Oli kiva kun tunsi olonsa vaan yhdeksi heistä, enkä enää ollut yhtään "se vaihtarityttö", joka vaan tarttee kaveriporukan minkä kanssa oleskella koulussa. On kiva aatella että mä oon yksi heidän parhaista ystävistä nyt ja he mun myös. En ikinä vois unohtaa mun kavereita suomessa, ikinä, mutta se oli kyllä niin kiva fiilis! Oli kiva kuulla että oon joillekin tärkeä täällä ausseissa myös.

Vaihtovuoden alussa kesti vähän aikaa että pääsee sisälle niihin kaikkiin aussi vitseihin ja kaiken maailman keskusteiluihin ylipäätänsäkin, mutta nyt kun enkku rullaa jo loistavasti on kaikki niin helppoa. Alussa muistan kun oli vaikeeta puhua puhelimessa tai hoitaa perus ostoksia kaupassa enkuksi, kun ei saanut enkusta oikein vielä selvää, mutta nyt oon kyllä huomannut että mikään noista ei enää aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Oon jo niin tottunut näitten rutiineihin ja yleisiin toimintatapoihin. Välillä myös huomaan että aattelen jo joskus enkuksi, erityisesti kun oon kavereiden kanssa ja hölötän muutenkin koko ajan jotain. Se fiilis joka mulla oli kun tajusin sen, oli kyllä yksi syy miksi tänne vaihtoon lähdin. Halusin oppia enkun kunnolla, ei vaan mitään ihme enkun tuntien pintaraapaisua, missä opiskellaan jotain ihan siansaksa sanoja, joita totta puhuen en oo tarvinnut täällä ausseissa kertaakaan... Oon myös oppinut puhumaan enkkua tosi nopsaan. Täällä nä kaikki puhuu sillä nopeudella kuin ois jossai formulakisoissa pää palkintoa voittamassa. Aluksi se oli tosi hämmentävää, mutta nyt sekin on jo helppoa ymmärtää. 

Paljon oon kokenut tän viiden kuukauden aikana, enkä ikinä vaihtais tätä kokemusta yhtään mihinkään. Oon päässyt snorklaamaan maailman upeimmalla koralliriutalla, silitellyt kymmeniä kenguruita ja koalia, uinut joka päivä turkoosissa intian valtameressä, samonnut australian sademetsiä, nähnyt australian kuuluisimman vuoriston, leireillyt Australian kuuluisimmilla rannoilla kavereiden kanssa ja oppinut suunnistamaan Sydneyn keskustassa niinkuin asuisin siellä vakituisesti. Parhainta on kuitenkin se, että oon tän kaiken saanut kokea niin ihanien ihmisten kanssa. Voisin jatkaa tätä listaa ikuisuuksiin, mutta säästän teijät siltä. Tästä kaikesta oon vaan niin sanattoman kiitollinen kaikille ketkä on tän vaihtovuoden mulle mahdollistanut, perheelle siellä suomessa ja perheelle myös täällä ausseissa, listasta tulis hyyyvin pitkä jos kaikki ihmiset tähän luettelisin. Vielä paljon on mun "must do-listassa" jäljellä tehtävää, mutta kyllä sieltä on jo niin paljon raksittu poiskin. Edessä häämöttää vielä toinen Sydneyn reissu oman suomiperheen kanssa, matka Melbourneen host perheen kanssa, matka ylös pohjoiseen uiskentelemaan delfiinien kanssa ja matka alas etelään uimaan ihanille rannoille ja ottamaan arskaa. Joulukin on jo ihan pian. On muuten eka joulu jonka vietänkin rannalla uiskennellen enkä pihalla vääntämässä lumiukkoa. Joulusta voisinkin sitten vaikka tehdä ihan erillisen postauksen! 

Vähän yli viikko sitten kotiuduttiin Sydneystä host perheen kanssa. Vietettiin siellä semmoinen noin viikon mittainen loma, jonka aikana nähtii niin paljon. Kuvia otin hirmusesti, joten pistän erillistä postausta siitä sitten tulemaan pian kunhan saan vaan ladattua ne kaikki koneelle. Viikon aika kummiskin nähtiin siis Australian kuuluisin vuoristo Blue Mountains, Australian pääkaupunki Canberra, Sydneyn oopperatalo ulkoa ja sisältä, Sydneyn kuuluista huvipuisto, Bondi ja Manly beach ja tietysti Sydneyn keskustaa yleisesti vaan. 

Hyvä kun laukkuja ehtisin purkamaan Sydneyn jäljiltä kun pitikin ne jo uudestaan pakata koulun järjestämää leiriä varten. Kesälomahan meillä alkoi jo aikoja sitten, mutta ennen koulun loputtua oppilaat, jotka oli jotenkin osoittaneet olevansa hyvin aktiivisia ja hyviä oppilaita, saivat ns. kutsut tälle leirille. En nyt sanoisi varmaksi sitä että itse kuulun näihin mallioppilaisiin, mutta kai perinteiden mukaisesti vaihtarit on aina päässyt mukaan. Mun onneksi kaikki mun parhaimmat kaverit täältä Ausseista oltiin myös kutsuttu sinne, joten en kyllä edes kahta kertaa miettinyt sen jälkeen, että pitäisikö lähteä vai ei. Ne muutama päivä siellä leirillä oli kyllä yks tän vaihtovuoden kohokohdista ja nauroin pitkästä aikaa ihan maha kipeänä. Kuvia en siellä jaksanut sitten enää räpsiä, kun Sydneyssä se kamera oli juurtunut mun käteen. Mutta hauskaa kyllä oli!

Semmosia kuulumisia tällä kertaa. Toivottavasti en nyt pitkästyttänyt kaikkia näillä mun liirum laarumeillani. Koitan saada postausta aikaseksi ennen joulua, jos en saa niin pistäkää ilkeitä kommentteja tulemaan!!!!!

- Anna