Moikka taas! Täällä just tällä hetkellä(kin) mun pitäis olla pakkaamassa matkalaukkua suomiperheen tuloa varten, mutta päätin nyt kummiskin ennen kuin häippäsen parin viikon lomille heidän kanssaan kertoa meijän matkasta etelään päin. Noin kuukausi sitten suunnattiin nokkamme kohti Margaret Riveriä, joka on täällä Länsi-Australiassa tosi kuuluisa surffauspaikka ja tunnettu isoista viinitiloistaan. Viikkoon mahtu tosi paljon kaikkea; kokeiltiin surffaamista, vierailtiin viinitiloilla ja suklaatehtaalla, tsekattiin upeita rantoja ja laguuneja, vierailtiin paikassa jossa kaksi kuuluistaa valtamerta kohtaa toisensa jne.
Yhtenä päivänä tosiaan ajettiin autolla noin puolitoista tuntia eteläänpäin jotta päästäisiin näkemään paikka, jossa kaksi suurta valtamerta kohtaa toisensa. Se päivä oli tosi tuulinen ja pikkasen sateinenkin, mutta ei onneks mitenkään kamalan kylmä sentään. Paikan nimi on siis Augusta, joka on semmoinen niemenkärki mistä löytyy myös iso majakka. Augusta itseasiassa erottuu myös hyvin kun ihan vain Australian kartasta katsoo. Vähän harmi se että kuvat on nyt tuommoisia harmaita tuon sään takia, mutta oli kyllä ihan uskomaton paikka! Aallot oli järjettömän kokoisia ja kun ne allot iskeytyi rantaan, se vesi näytti aivan turkoosilta, vaikka aurinko ei edes paistanut.
Valitettavasti en muista tarkkoja päiviä näille jutuille mitä tehtiin, mutta yhtenä aurinkoisena ja kuumana päivänä lähdettiin aamu seitsemän aikaan ajamaan kohti yhtä surffirantaa, jossa meijän oli tarkoitus ottaa yksi surffitunti. Oltiin varattu oppitunti paripäivää ennen tuota kyseistä aamua, joten meidän ei tarvinnut muuta tehdä kuin heittää märkäpuvut niskaan ja suunnata ittemme tuonne rannalle. Tuona päivänä sää oli aivan täydellinen ja aallot oli tosi sopivia suffaamisen opetteluun. Meidän opettajana toimi semmoinen noin 25-vuotias tyttö/nainen, joka oli surffannut kuulemma seitsemänvuotiaasta lähtien (ihan kateeks käy!). Oppitunti kesti noin kolme tuntia ja sen jälkeen voin kyl sanoa että oli päivän urheilusuoritus tehty! Niin hauskaa oli kummiskin, että surffaamisen aiheuttama väsymys kyllä unohtu nopeasti. Tuo biitsi on kyllä ehkä upein mitä oon täällä Australiassa nähnyt koko tän aikana. Nuo kuvat ei mitenkään pysty kertomaan sitä, miten mahtava paikka se oli! Vesi oli niin kirkasta ja turkoosia, etten oo varmaan koskaan nähnyt. Tunnelma oli vain niin kertakaikkisen mahtava kun sai katsella oman surffilaudan päältä muita niiin taivavia surffaajia! Voisin höpöttää täst aiheesta varmaan kolme muutakin tän kokoista kappaletta, mutta säästän teijät nyt siltä onneksenne...
Parina muuta päivänä ohjelmaan kuului viinitilojen katsastusta sekä vierailtiin myös yhdellä hiton pitkällä laiturilla, jolla oli pituutta 1,8km. Kuvassa se ei näytä niin pitkältä, mutta kyllä sen sitten kävellessä kyllä huomasi! Käveltiin edestakaisin se laituri Nadinen kanssa sillä aikaa kun host äiti ja host pikkusisko matkustivat laiturimatkan pikkujunalla. Päivä oli tosi kuuma, joten sen kävelymatkan jälkeen oli tosi ihana pulahtaa viileään meriveteen. Pahaksi onneksi kuitenkin huomasin että minä tyhmä olin jättänyt kamerani laiturin toiseen päähän 1,8km päähän kioskin hyllylle. No onneksi se sieltä saatiin kuitenkin takaisin, ja päivä sai onnellisen lopun onneksi. Lounaalla käytiin yhtenä päivänä tosi kauniilla marjafarmilla. Saatiin syödä mahat täyteen ihania pullia täytettyinä vadelma hillolla! Se paikka oli muutenkin kuin jostain Italian maaseudulta repäisty kartanohommeli keskelle Australiaa. LOVE IT!
Vimppana kokonaisena päivänä päädyttiin tekemään pikku melontareissu hotellin omalla rannalla. Sää oli jälleen kerran loistava eikä ollut aallokkoa yhtään. Kun siinä katseltiin ympärille siellä kajakissa, huomattiin että noin 10 metrin päässä liikkuu valtavan kokoinen musta möykky. Ensin luultiin että se oli vain pikkasen merilevää ajautunut rantaan päin, mutta kun huomattiin että se oikeasti liikkuu kovaa vauhtia, tajuttiin että se on järjettömän kokoinen suurrausku. Siis se oli oikeasti semmoinen sängyn kokoinen otus! En oo edes missään akvaarioissa nähnyt niin isoja. On se vaan niin hassua kun täällä ausseissa on ihan arkipäivää, että tommosia tappajaotuksia löytyy ihan joka puolelta ja niihin törmää ihan arkipäivinäkin... En muista oonko edes mainunnut että tuossa meidän takapihalla asustelee joku kiva tappajahämppi. Koitettiin sitä kerran jollain spraylla tappaa, mutta se pääsi karkuun, joten siellä se varmaan vieläkin on...
Semmonen oli siis meijän pikku matka etelään päin! Oli tosi upeeta nähdä noita kaikkia niin hienoja paikkoja joista Suomessa ei vois ees unelmoida näkevänsä. Tästä mä varmaan pian alan vihdoinkin tuota matkalaukkua täyttämään meidän Sydneyn reissua varten, kun Suomi-perhe on jo itseasissa tällä hetkellä kun kirjoitan tätä istumassa lentsikassa ja tulossa Perthiin päin! Jänskättää nähdä oma perhe seitsemän kk erossa olon jälkeen enkä malta oottaa että nään heidät taas pitkästä aikaa. Huomenna noin lounasaikaan koulusta he tulee hakemaan mut ja sitten käväistään nopeasti täältä kotoota nappaamassa mun matkalaukut messiin ja sit alkaakin ihanat kaksi viikkoa oman perheen kanssa. Seuraavaks kuulette musta varmaan sen jälkeen sitten ja saatte taas miljoonia uusia kuvia kateltavaks!
love
- Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti